Juuri nyt Lapin matkailuyrittäjät odottavat herkeämättä hallitukselta pelisääntöjä, joilla ulkomaalaiset matkailijat saataisiin Lappiin korona-aikana lentokoneella.
Lentomatkustuksen avaaminen on juuri nyt alalle eloonjäämiskysymys, mutta lentäminen voi olla myös kohtalon kysymys Lapin matkailulle pitkällä tähtäimellä.
– Kansainvälisessä matkailussa lentäminen on ilmastovaikutuksiltaan ehdottomasti suurin tekijä. Siinä tapahtuviin muutoksiin pitäisi varautua samaan tapaan kuin autoteollisuus varautuu päästöjen vähentämiseen, sanoo matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta.
Saarinen on perehtynyt matkailun kestävyyteen ja sopeutumiseen ilmastonmuutokseen. Hän tuntee Lapin matkailun haasteet toimittuaan matkailun tutkijana 1990-luvun laman jälkeisen ajan ja luontomatkailun professorina Lapin yliopistossa ja Metlassa 2000-luvun alussa.
Ilmastonmuutos suosinut
Sopeutumista ilmastonmuutoksen ei matkailussa ole aloitettu. Syynä on muun muassa se, että ilmaston lämpeneminen on suosinut pohjoisia alueita, samaan aikaan kun Välimeren lomakohteissa matkailu on kärsinyt kuumista hellekesistä.
– Lappi on myyty kansainvälistymiselle. Vaikka kohtalonkysymys ovat hyvät lentoyhteydet, globaalissa näkökulmassa on vaikea ohittaa lentämisen ilmastovaikutuksia. Niistä kertyy ylivoimaisesti suurin osuus kansainvälisen matkailijan hiilijalanjäljestä, sanoo Saarinen.
Se, mitä itse matkakohteessa on kestävyyden parantamiseksi tehty, on sinänsä hyvä, mutta ei ole ratkaisevaa ilmastovaikutusten kannalta.
Lyhytjänteisyys ongelmana
Juuri nyt asiasta puhuminen on Saarisen mielestä inhorealistista. Matkailussa näköala ulottuu talven yli hengissä pysymiseen, ja siihen, että kaikki palaa koronan jälkeen ennalleen.
– Matkailussa ajattelua leimaa reaktiivisuus ja lyhytjänteisyys. Toisaalta on pystytty rahastamaan kansainvälisen matkailun kasvu, eikä ole ollut tarvettakaan sopeutua, sanoo Saarinen.
Millaisen matkailun tulevaisuus tuo tullessaan?
Saarinen ei sitä osaa oikein itsekään sanoa.
– Matkailu maailmanlaajuisesti varmasti palautuu kasvu-uralle, mutta ei koronaa edeltävän ajan kanssa 1:1:een samanlaiseksi.
Siksi jotain opittavaakin on.
Ei kannata ripustautua yhden asiakasryhmän varaan, eikä esimerkiksi vain kansainvälisen matkustamisen varaan. Korona on opettanut, että asiakaskuntansa voi menettää todella nopeasti.
Samaan aikaan matkailun trendeissä tapahtuu sekä yksilöllistymistä että massamatkailun kasvua. Edellinen kasvaa suhteellisesti nopeammin, mutta volyymit ovat edelleen massamatkailun puolella
Yksilöllistyminen yhdistettynä turvallisuuteen ja kestävyyteen, sellaiseen trendiin Saarinen uskoo.
Aktiviteetteja suomalaisille
Kiinnostava kysymys on, mitä jää erityisesti kesällä kasvaneesta kotimaan matkailusta jäljelle, kun matkustaminen ulkomaille palautuu ennalleen - jos palautuu. Korona-ajan menettäjiä ovat suuret kaupungit ja voittajia maaseutu ja luontokohteet.
– Vanha kesäajan aktiivilomailu on tullut todeksi. Suomalaiset saadaan maaseudulle ja luontokohteisiin, kun siellä on tarjolla aktiviteetteja. Se on samaa liiketoiminnan monipuolistamista kuin asiakassegmenttien monipuolistaminen, sanoo professori Jarkko Saarinen.
Kotimaan matkailijoita on pidetty tarkkoina rahankäyttäjinä Lapin tunturikohteissa.
Ei taida pitää paikkaansa, jos tilannetta arvioi Aurinkomatkojen myymien Lapin matkapakettien perusteella.
– 80 prosenttia ottaa neljän tähden hotellin, sanoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa.
Aurinkomatkat aloitti syyskuussa Lapin matkojen myynnin, ensi kertaa 30 vuoteen. Tähän mennessä on myyty jo lähes 1 000 matkapakettia
– Olemme äärimmäisen ilahtuneita kysynnästä, sanoo Kousa
Nyt lisätään kapasiteettia ja suunnitellaan lisätuotantoa uusiin kohteisiin. Toistaiseksi on myynnissä matkoja Saariselälle, Leville, Ylläkselle ja Rukalle.
– Tarkoitus on rakentaa pysyvää matkatuotantoa Lappiin. Selvitämme myös ympärivuotisuutta, sanoo Timo Kousa.
Viikkohintaa laskettava
Kotimaan matkailun suuret volyymit tulevat Lappiin omalla autolla. Jos matkapaketteja haluttaisiin myydä usean tuhannen volyymilla, heidät pitäisi saada lentomatkustajiksi.
Siinä keskeinen kysymys on hinta, vaikka ensimmäisistä 1000 matkapaketista parhaiten menivät kaupaksi noin 1400 euron viikkopaketit.
– Jos halutaan aktivoida sesongin ulkopuolista aikaa, silloin pitää päästä alle tuhannen euron, alle 3 vuorokauden matkoissa vielä reilusti alemmas, arvioi Kousa.
Kun Aurinkomatkat suunnitteli kotimaan matkapaketteja, lähtökohtana oli, ettei synny mielikuvaa kalliista Lapista. Viikon matkan pitäisi olla kilpailukykyinen siihen verrattuna, mitä suomalaiset ovat tottuneet maksamaan aurinkolomistaan.
Kousa sanoo, että hintoja "jumpattiin talkoohengessä". Riskiä ottivat niin matkanjärjestäjä Aurinkomatkat kuin suomalaiset matkailuyrittäjätkin.
– Juuri nyt, kun kansainvälinen matkustus antaa odottaa, eikä suomalaisille ole oikein mitään lomakohdetta, kotimaan matkapaketit ovat tärkeitä, sanoo Kousa.
Aurinkomatkoillekin Lappi ja Kuusamo ovat tällä hetkellä ainoita aktiivisia lomakohteita muutamien Euroopan kaupunkikohteiden ohella.
Matkailuhalut säilyvät
Kousa sanoo, että suomalaisten matkustushalukkuus ei ole kadonnut mihinkään. Kun Aurinkomatkat keskeytti esimerkiksi matkat Kreikkaan loppukesällä, suurin osa matkan varanneista halusi siirtää matkansa seuraavaan mahdolliseen ajankohtaan. Perumisia ei juurikaan tullut.
Lapin matkapakettien ostajista Aurinkomatkoilla ei ole tarkkaa profiilia, kun historiatietoa on vielä varsin vähän. Jonkinlainen kuva heistä kuitenkin on. Noin 40 prosenttia ostajista oli pariskuntia, 30 prosenttia perheitä, 20 prosenttia ystäväporukoita ja loput yksinään matkustavia.
– Tavoitteena on, että Lappi olisi Aurinkomatkoille ympärivuotinen kohde, sanoo toimitusjohtaja Timo Kousa.