Ret­ki­he­vo­set ja kou­lu­te­tut ajo­po­rot eivät joudu pataan, vaikka hevos- ja po­ro­ti­lo­jen mat­kai­li­ja­mää­rät ku­tis­tui­vat koronan takia

Matkailuyrittäjät korostavat, että arki matkailueläinten kanssa kulkee aivan samoja latuja kuin ennen koronaa.

Kittilän Levillä sijaitsevan hevostila Lapin Saagan islanninhevoset ovat tehneet kevyempiä työpäiviä korona-aikana. Ne kantavat nyt kotimaisia matkailijoita retkelle Lapin luontoon. Sunnuntaisin hevoset lepäävät.
Kittilän Levillä sijaitsevan hevostila Lapin Saagan islanninhevoset ovat tehneet kevyempiä työpäiviä korona-aikana. Ne kantavat nyt kotimaisia matkailijoita retkelle Lapin luontoon. Sunnuntaisin hevoset lepäävät.
Kuva: Jouni Porsanger

Olen päättänyt, että tästä talvesta selvitään. Yhtäkään hevosta ei laiteta pois koronan takia, islanninhevostila Lapin Saagan yrittäjä Hannele Keskitalo kertoo.

Juuri ennen koronaa yritys suunnitteli investointeja ja muutaman uuden hevosen hankkimista.

Toisin kävi. Tuli korona-aika, joka on ollut 25 vuotta yrittäjänä olleen Keskitalon uran pahin takaisku.

Hän ei silti suostu ajattelemaan, että hevoset olisivat nyt yrittäjälle taakka ja kuluerä – ne ovat työtovereita ja perheenjäseniä.

Korona ei ole hevosten vika.
Hannele Keskitalo
hevosmatkailuyrittäjä

– Ennen koronaa hevoset tekivät töitä monen kiireisen sesongin ajan. Olisi ihan älytöntä, että nyt hiljaisempana aikana ne yhtä äkkiä olisivat tarpeettomia.

Yksi koronavuosi ei muuta tilannetta

Hannele Keskitalon kanssa samoilla linjoilla ovat porotilayrittäjät Saariselän porotilan Markku Nikodemus ja rovaniemeläisen Sieriporon Ari Maununiemi.

– Ajoporon kouluttamiseen menee kolmesta neljään vuotta. Ei yksi koronavuosi vie hyviä ajoporoja teuraaksi, Maununiemi sanoo.

Sieriporon yrittäjä Ari Maununiemi pitää ajoporonsa ensi talven kotiaitauksessa, vaikka matkailijoita ei näytä tulevan. Muut porotyöt jatkuvat entiseen malliin.
Sieriporon yrittäjä Ari Maununiemi pitää ajoporonsa ensi talven kotiaitauksessa, vaikka matkailijoita ei näytä tulevan. Muut porotyöt jatkuvat entiseen malliin.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Molempien yritykset tarjoavat matkailijoille elämyksiä porosafarien ja porotilavierailujen muodossa.

Nikodemus toteaa, että korona ei ole päästänyt yritystä helpolla.

Tämä tuntuu siltä kuin olisi seinään törmännyt. Viime viikolla peruuntuivat viimeisetkin varaukset. Kun asiakkaat ovat olleet 90-prosenttisesti ulkomaalaisia, se tuntuu meillä kipeästi.
Markku Nikodemus
poroyrittäjä

Saariselän porotilan ajoporoja koulutetaan ja pidetään terässä myös korona-aikana.

Vanhimmat porot muistavat Nikodemuksen mukaan oppinsa kyllä myös välivuoden jälkeen. Sen sijaan nuorempia pitää kouluttaa, vaikka niillä ei olisi töitä.

Kokenutta poromiestä vaivaa syvä huoli ensi talvesta selviämisestä, sillä myös vasatuotto on ollut ennätyshuono Inarin korkeudella.

– Kyllä sattui monta huonoa tekijää samaan aikaan, Nikodemus huokaa.

Arki on eläinten kanssa samaa

Sieriporon kolmekymmentä matkailuporoa käyskentelevät nyt porotilan laajoissa aitauksissa toimettomina. Muutaman ihmisten ilmoilta poissa pysyttelevän härkäporon Ari Maununiemi kertoo päästäneensä keväällä metsään GPS-pannan kanssa.

Ammattiporomiehen ettotyöt jatkuvat normaalisti koronasta huolimatta.
Ari Maununiemi
poroyrittäjä

Sieriporon kalenteri tyhjeni samalla tavalla kuin Saariselän porotilan kalenteri. Isot toimijat peruivat ja charter-lennot pysähtyivät.

Kolmekymmentä matkailuporoa käyskentelevät porotilan laajoissa aitauksissa toimettomina.
Kolmekymmentä matkailuporoa käyskentelevät porotilan laajoissa aitauksissa toimettomina.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Arki matkailuporojen kanssa kulkee silti samalla tavalla kuin ennenkin.

– Meidän poroista pidetään huolta yhtä hyvin, oli toimintaa tai ei, Maununiemi sanoo.

-
Kuva: Jussi Pohjavirta

Yrittäjän vuoro palkita

Levin tuntumassa toimiva Lapin Saaga on päässyt hieman helpommalla kuin poroista elävät Sieriporo ja Saariselän porotila.

Hannele Keskitalon mukaan heillä on kulkenut syksyllä kotimaisia asiakkaita ”Ihan mukavasti”.

Hevostila Lapin Saagan työntekijä Isa Tuuri hellittelee tilan ensimmäistä ja vanhinta islanninhevosta Irpaa, joka on jo 32-vuotias.
Hevostila Lapin Saagan työntekijä Isa Tuuri hellittelee tilan ensimmäistä ja vanhinta islanninhevosta Irpaa, joka on jo 32-vuotias.
Kuva: Jouni Porsanger

Hän kiittelee hevosia siitä hyviksi toimijoiksi, että niiden kanssa voi tehdä töitä ympäri vuoden.

– Onneksi myös kotimaiset asiakkaat pitävät ratsastuksesta. Tätähän se oli ennen kuin tämä kansainvälinen buumi alkoi. Palvelimme kotimaisia matkailijoita. Nyt olemme vain ainakin hetkeksi palanneet tähän maailmaan.

Keskitalo sanoo, että yritys keskittyy nyt korona-ajan pitämään hevoset hyvin ruokittuina ja kengitettyinä.

– On minun vuoroni palkita hevoset panostuksesta yritykselle.